Ajankohtaista

Pientä jännitystä oli ilmassa, kun ensimmäistä kertaa kokoontuivat Heikalle menevät koululaiset yhteiseen pajapalaveriin. Meidän ryhmämme oli Heikka 1. Tällä kertaa ryhmät on jaettu tulevien koulujen mukaan ja pajojen suunnittelupalavereita oli kaksi ennen itse pajaviikkoa (15.-23.3.). Tutustumisleikkien jälkeen aloitimme pajaviikon ohjelman suunnittelun; eli sen mitä haluamme tehdä ja mistä haluamme lisätietoa. Paljon tuli ideoita laidasta laitaan, kuten tietoa ihmisestä, käydä luistelemassa ja Vesihelmessä, käydä lumikasassa ja hyppiä kuralätäköissä. Kaikista ideoista mietittiin mihin ne voivat liittyä ja miten ne voivat liittyä toisiinsa. Kuitenkin yksi tärkein juttu lapsilla oli, että koko viikon aikana tehdään yksi elokuva ja sen ensi-ilta on pajaviikon viimeisenä perjantaina. Silloin katsotaan leffaa ja herkutellaan.

Kun kaikki ideat oli yhdistetty isompien aiheotsikoiden alle, niin kahdeksi isoimmaksi aihealueeksi nousivat vesi ja ihminen. Sitten mietittiin yhdessä tarkemmin miten näitä aihealueita voisi tarkemmin tutkia ja mitä vierailupaikkoja voisi olla. Lopuksi pidettiin äänestys ja pajaviikon tutkimuskohteeksi nousi VESI ja sen olomuodot. Tärkeää lapsista oli, että käydään tutustumassa eri paikoissa ja saimme pajaviikolla ihanan ystävälliset vastaanotot jäähallilla sekä Vesihelmessä.

Toisella suunnittelukerralla tutustuttiin itse veteen. Miltä se maistuu? Miltä se tuntuu? Tuoksuu? Näyttää? Kuulostaa? Lisäksi haettiin lunta sisälle ja jätettiin se odottamaan itse pajaviikkoa. Päästiin jo tutkimuksissakin alkuun. Lisäksi lapset miettivät mihin kaikkeen vesi liittyy ja mistä kaikesta he haluavat lisätietoa. Lapset oivaltavat hienosti ja osaavat esittää hyviä kysymyksiä; kuten mistä vesi tulee hanaan? Mistä vettä syntyy? Mihin se menee? Miten vesi puhdistuu? Kaikkeen näihin päätimme löytää vastauksen. Lisäksi esille nousivat retkipaikat. Näistä tiedoista meille muodostui ”pajakalenteri” mikä eli projektimme edessä. Uusia kysymyksiä nousi aina koko projektin ajan ja niihin yhdessä tutkimalla, päättelemällä sekä keskustelemalla etsittiin vastauksia.

Ensimmäinen pajapäivä alkoi kotaretkellä. Aurinkoinen pakkaskeli auttoi meitä tekemään monia huomioita vedestä ja sen olomuodoista jo matkalla kodalle. Vesi-ilmiöitä oli monenlaisia; kuten mistä Loimi-jokeen tulee vesi, mihin se menee, Loimijoen padon lähellä olevat oudonnäköiset jäät sekä vedenpinnalta heijastuva aurinko, lumipallojen kelluminen ja veden virtaus. Myös elokuvan kuvaus aloitettiin heti ja ipadit olivatkin ahkerassa käytössä lapsilla aina, kun he huomasivat veteen liittyviä asioita ympäristössä. Kodalla lapset miettivät miten vettä voidaan tutkia. Ensin piti keksi mistä saadaan vettä. Osa ehdotti omia juomapullojaan, kunnes lapset keksivät, että voimme sulattaa lunta. Yhteistyöllä pata täyteen lunta ja se tulille. Pian lumi alkoi sulaa ja seurattiin tarkasti lumen ja veden muotojen muuttumista. Lopulta vesi kiehui ja saimme huomata veden höyrystymisen. Pääsimme tästä päättelemään veden kiertokulkua maapallolla. Lisäksi löytyi kodalta jääpuikkoja ja monta ihmeellistä asiaa. Retken jälkeen tehtiin vielä jäätaidetta; vettä, vesiväriä ja koristeita. Ne vietiin ulos pakkaseen kovettumaan ja loppuviikolla ulos kaikkien ihasteltaviksi.

Perjantaina, eli toisena pajapäivänä, suunnattiin jäähallille. Siellä todettiin jää liukkaaksi, läpinäkyväksi, vaaleaksi, vähän muhkuraiseksi sekä kylmäksi. Luistelu on lapsista hauskaa veteen liittyvä asia. Liittyi siihen myös jano ja hiki. Seuraavina päivinä tutkittiin erilaisien kokeiden avulla veden mm. veden pintajännitystä, veden kiertoa, sateen tekemistä, haihtumista erimallisista astioista, veden määrän arviointia erimallisissa purkeissa, nesteiden eri painoja, kellumista, uppoamista sekä tehtiin ”taikatemppu”. Monia asioita tutkittiin aina arjessa, kun asioita tuli ilmi. Kuten, kun lapsi puhalsi ikkunaan ja se höyrystyi. Mietittiin mistä se ilmiö johtui. Paljon lapset miettivät mihin kaikkea vettä tarvitaan ja ettei kaikissa maissa ole samalla tavalla asiat kuin meillä. Moni oli käynyt ulkomailla missä piti juoda pullovettä. Oli myös tietoa ettei kaikilla ollut pudasta vettä ollenkaan. Sattuihan meidän pajaviikolle sopivasti vielä Kansainvälinen vesipäivä (22.3.).

Tiistaina lähdimme Vesihelmeen, tällä kertaa ilman uimavaatteita. Lapset olivat jo valmiiksi miettineet monia kysymyksiä ja paljon tuli vielä paikan päällä lisää. Pääsimmekin tutustumaan Vesihelmen moneen eri paikkaan ja saimme paljon tietoa, kuten mikä on vesiliukumäen pituus, miten aallot syntyvät, kuinka paljon vettä haihtuu, mitä tapahtuu jos vauva pissaa altaaseen. Kysymyksiä oli paljon ja ihanasti Totti Munck niihin vastaili. Hienointa lapsista oli päästä kävelemään kellariin, altaiden alle kastumatta. Lisäksi sieltä löytyi jännittävä ”sala”-allas ja monenlaisia puhaltimia, putkia ja suodattimia. Retken jälkeen vielä piirrettiin ja kerrottiin siitä kaikesta mitä oli mieleen jäänyt.

Vesihelmireissusta innostuneena rakensimmekin oman hiekkasuodattimen. Meillä oli ensimmäisenä päivänä sulatettu likainen lumi, minne laitoimme vielä lisää roskia ja multaa. Hiekkasuodatin rakennettiin ja saimme pudasta vettä aikaiseksi. Hyvin lapset olivat viikon aikana oppineet ja he tiesivät että kyseistä vettä ei voi juoda ilman otsonointia sekä aktiivihiilen käyttöä. Kirkkaassakin vedessä voi olla niitä näkymättömiä pöpöjä. Kyllä lapset ovat hienoja oivaltamaan ja oppimaan. Lapset kyllä imevät kaiken tiedon itseensä.

Viikon aikana teimme vesiaiheisia satukuvia. Kuvat otettiin vihreää taustaa hyödyntäen ja lapsen kuva liitettiin hänen haluamaansa vesiaiheiseen kuvaan. Kuvissa lapset esim. ratsastivat delfiineillä, roikkuivat helikopterissa veden päällä, olivat vesiputouksessa tai silittivät merihirviötä. Näihin lapset vielä kertoivat sadun ja ne askarreltiin upeiksi tauluiksi.

Lelupäivä oli myös toivelistalla ja sehän toteutettiin. Sovittiin, että leluksi saa ottaa sellaisen lelun minkä voi kastaa. Yhtenä päivänä lelut polskuttelivat altaissa Eskarin huoneen lattialla. Vähän vettä vaatteillekin roiskui, mutta kuivat vaatteet löytyivät repusta. Samalla syntyi ihmetyksen aihetta miten isoin lelu kellui ja kaikista pienin lelu upposi alas. Koko viikon lapset ahkerasti kuvasivat aineistoa elokuvaan.

Viimeisen pajapäivän kunniaksi mietittiin myös herkkua mitä voisi valmistaa. Mehujäät laitettiinkin jo alkuviikolla pakkaseen odottamaan elokuvan ensi-iltaa. Elokuva sai suuret kunnianosoitukset ja lapset olivat selvästi ylpeitä projektinsa tuotoksesta. Viikon aikana käytiin paljon keskusteluja ja arviointia. Projekti meni eteenpäin lasten ajatusten mukaan. Viimeiseksi vielä lapset saivat tehdä arvioinnin omasta pajaviikostaan. Kaikki olivat sitä mieltä, että oli ollut kivaa ja oli opittu paljon uusia asioita. Paljon uusia kavereita oli myös saatu. Tarkemmin pajasta löytyy Päiväkoti Axel Wagrenin Pedanet sivuilta.